18 reikää, 454 paikkausta ja yhdet kärrynjäljet bunkkerissa – Yhden päivän koe paljasti golfarin muistin pituuden

Aurinko alkaa nousta puupintojen ylle, kun kello näyttää 5.30. Kaunis elokuinen tiistaiaamu on hieman sumuinen ja aamukaste kimaltelee väylillä. Seison ensimmäisen viheriön reunalla ja seuraan, kun kentänhoitaja ajaa griinileikkurillaan ensimmäisen viheriön pintaa päivän pelaajia odottamaan. Samalla toinen kentänhoitaja on jo aloittanut aamun bunkkerikoneen ratissa siistien bunkkerit koneellisesti, ja jokainen hiekkapinta odottaa päivän ensimmäisiä pelaajia koskemattomana.

Päätän tehdä kokeen. Asetan itselleni selkeän säännön: kierrän griinileikkurin perässä kaikki 18 viheriötä ja korjaan jokaisen löytämäni pallon alastulojäljen täsmälleen niin huolellisesti kuin korjaisin sen, jos se olisi omalla puttilinjallani.

Aamukierroksen saldo on hätkähdyttävä. Ennen kuin yksikään päivän pelaaja on kiertänyt täyttä kierrosta kentällä, käytän griinihaarukkaa 304 kertaa. Edellisiltä päiviltä jääneet, leikkuusta hieman tasoittuneet mutta syvältä murtuneet kuopat tai puutteellisesti paikatut jäljet paljastavat karun totuuden: kenttä menee yöpuulle aina haavoitettuna.

Mutta kokeen pysäyttävin osa alkaa vasta illalla.

Kello on 21.30. Päivän viimeisetkin pelaajat ovat liikkeellä kierroksellaan ja kenttä alkaa hiljentyä. Lähden uudestaan samalle 18 reiän kierrokselle tarkastamaan "päivän saldon" – sen, mitä yhden ainoan päivän ja 224 pelaajan aikana on tapahtunut.

Aamulla päivän parhaaseen kuntoon leikatuilta viheriöiltä löytyy 150 korjaamatonta tai puutteellisesti paikattua alastulojälkeä, osa pieniä painaumia osa kunnon "kraattereita". Se tekee keskimäärin yli kahdeksan unohdettua kuoppaa jokaisella viheriöllä.

Eikä surullinen näky valitettavasti rajoitu nurmeen. Kentän 17 bunkkerista kirjaan yhteensä 25 erillistä korjaamatonta vauriota. Suurin osa niistä on kengänjälkiä ja hiekkaan jätettyjä lyöntijälkiä. Uskomattomin löytö odottaa eräällä takaysin väyläbunkkerilla: hiekan poikki kulkevat golfkärryn renkaanjäljet. Joku on vetänyt bägeineen suoraan hiekkaesteen läpi jaksamatta kuitenkaan paikata jälkiään.

Kierroksen loppupuolella osuu silmään yhdellä väylällä useampikin hiekkaseoksella korjattu lyöntijälki keskellä väylää. Hienoa, uudet divottihiekkapussit (löytyvät 10.tiin vierestä matkalla 1.tiille) ovat tarttuneet hienosti jo osan matkaan ja niitä myös kentällä käytetään. Osaa käytetään ilmeisesti kotonakin, kun niitä on kymmenkunta jo hävinnyt matkan varrella.

Kun pelaajilta kysytään – tai kun heidän puheitaan kuuntelee kentällä, klubien terasseilla ja sosiaalisessa mediassa – saa rakennettua selitysten kaavaa. Harva myöntää olevansa laiska. Sen sijaan paikkaamatta jättäminen kuorrutetaan lauseilla, joilla oma välinpitämättömyys ulkoistetaan muille:

• ”Se oli jonkun muun jälki, ei minun.” – Varmaankin yleisin puolustus. Pelaaja näkee alastulokuopan, mutta vakuuttelee itselleen, että oma pallo laskeutui aikaisemmin tai kauemmas.

• ”Pelirytmi kärsii, jos alan etsiä jälkiä.” – Kiireeseen vetoaminen on helppo tekosyy. Pelaaja kuvittelee säästävänsä aikaa jättämällä kentänhoidolliset perustoimet väliin, vaikka 10 sekunnin jäljen paikkaus ei hidasta mitään.

• ”Sitä vartenhan täällä on kentänhoitajat töissä.” – Ajattelutapa, jossa yhtiövastike, pelioikeus- tai green fee maksu sekoitetaan täysihoidolliseen palveluun. Kentänhoitajat hoitavat pelialuetta kokonaisuutena, eivät jokaisen 200 päivittäisen pelaajan yksittäisiä jälkiä.

• "Mä oon maksanut tästä." - Sama kuin yllä.

• "Kenttä on muutenkin huonossa kunnossa" - Kyseessä lienee itseänsä toteuttava ennuste. Pelaaja oikeuttaa laiskuutensa kentän yleiskunnolla, vaikka todellisuudessa jokainen korjaamaton jälki kentän alueella syventää ongelmaa. Huonokuntoinen nurmi ei kaipaa hylkäämistä, vaan enemmän suojelua – korjaamattomat vauriot tekevät jo valmiiksi rasittuneesta pinnasta helpon maalin taudeille ja rikkaruohoille.

• "Teillähän on siirtosääntö, eihän mun tarvitse paikata jälkiä" - Siirtosäännön voimassa ololla ei ole aina suoraa yhteyttä kentän kuntoon, eikä varsinkaan sen hoidon laiminlyöntiin.

• ”En löytänyt sitä mistään.” – Pallo kyllä osui griinin ja pysähtyi kaksi metriä alastulojäljen jälkeen, mutta silmä "ei vain osunut" kuoppaan.

• ”Harava oli liian kaukana.” – Bunkkeriin jää korjaamaton jalanjälki, koska hiekan tasoittaminen olisi vaatinut muutaman ylimääräisen askeleen.

Tutkimukset (mm. USGA) ja kentänhoidon ammattijärjestöt (mm. Golf House Kentucky) osoittavat, että kyse ei ole vain esteettisestä haitasta:

• 24 tuntia: Aika (1-3 pv), jossa oikeaoppisesti korjattu pallonalastulojälki toipuu täysin.

• Useampi viikko: Aika, jonka toipuminen kestää, jos jälki jätetään korjaamatta. Korjaamaton kohta kellastuu, ruohon juuristo kuolee ja se jättää viheriöön painauman, joka toimii kasvualustana rikkaruohoille ja taudeille.

• Väärin korjattu jälki on yhtä paha kuin korjaamaton: Kun griinihaarukalla nostetaan nurmea ylöspäin kuopan pohjalta, juuret repeävät irti. Oikea tekniikka on työntää reunoja rauhallisesti ulkoreunalta sisäänpäin ja tiivistää alue putterilla. Alla Virpiniemi Golfin hienosti tekemä opastusvideo oikeaan tekniikkaan.

VÄÄRIN: Älä nosta juuria ylös montun pohjalta. OIKEA: Työnnä nurmea ulkoreunoilta keskelle päin ja tasoita putterilla.

Kun pallo päätyy kierroksella bunkkerissa toisen jättämään jalan- tai lyöntijälkeen (tai golfkärryn uraan), kyse ei ole enää esteen tuomasta normaalista haasteesta. Se on kohtuuton rangaistus edellisen pelaajan piittaamattomuudesta.

Haravoimatta jättäminen on suora viesti lopuille perässä tuleville pelaajille: minun kierrokseni ja minun tulokseni on tärkeämpi kuin teidän.

Golf on peli, jota pelataan ilman erotuomaria. Sen kauneus perustuu siihen, että jokainen pelaaja kantaa vastuun paitsi omasta peli-ilostaan, myös kentän kunnosta seuraaville pelaajille.

Tämä yksittäinen koe osoitti, että yhden päivän aikana yhdellä kentällä korjattiin – ja jätettiin korjaamatta – satoja vaurioita. Luku on valtava, mutta ratkaisu on yksinkertainen ja peruskoulumatematiikkaa - kun jokainen korjaa omat jälkensä, kentällä tulee kaikki jäljet korjattua.

Seuraavan kerran, kun pallosi pysähtyy viheriölle, ota griinihaarukka taskusta, jos sieltä ei sellaista löydy, voit ostaa sellaisen esimerkiksi klubilta. Korjaa oma jälkesi — ja korjaa yksi ylimääräinen edellä menneiden jäljiltä. Ja muistuta kohteliaasti pelikaveriasikin. Se vie aikaa n. kymmenen sekuntia, mutta säästää kenttää ja pitää pelipinnat ja viheriöt sellaisina kuin ne aamulla olivat: päivän parhaassa kunnossa.

Pidetään kaikki golfkentät kunnossa. Tulevista jälkien korjauksista kiittäen,

Erkka, Hirvihaaran Golfin toimitusjohtaja